Ahiak Tingmiat Minguikhikviit
Ahiak Tingmiat Minguikhikviit (MBS) (hivulimi taihimayut Queen Maud Gulf Minguikhikvik) hanianiituk nigiaganik Keelinik ovalo Kitiktat Kikiktait, Nunavumi. Munagiyauyut nunaat amigaitunik tingmianik, ilauyut kanguit, kupanuat, Niglinikniit ovalo Kukyuit.
Ikpinaguatit minguikhikviit: Tingmiat ovalo aalat hugaat
Hanahimayut 1961mi, Ahiak Minguikhikviit Tingmat pikaktut 62 920 km nunanik ovalo tagiunik. Hanianiitut Nunavumi Kitikmeoni hinaat, hamna nunaat angiyut talvatuak Avatiligiyiit ovalo Hilat Aanguktiligiyiit (ECCC) munagiyauyaaganik nunaat (Minguikhikviit Tingmianut ovaluniit Hugaanik) iluani Kitikmeoni, Nunavumi, ovalo nakuutiaktut tamamik hugaanut ovalo inuuviviniit pitkutikhainik. Hivulimi pinahuakhimayait hamna minguikhikviit munagilugit amigaitut aalatkiit Niklikniit nanilaaktut tahamani Amialikami Ukiuktaktuit. Kihimi, ilaa, angigamik ovalo aalatkiit hugaavaluit nanilaaktut nikliniiilu manikhiulikpaktut ovalo aalatkiit tingmiat tikilikpaktut ovalo hugaat ikayuktait.
Ahiak Minguikhikviit ilaukaktut angiyumik nunat imauyakaktunik Ukiuktaktumi, tunivaktut nigivikhainik ivavikhainiklu nunaat hanianiitunut 1%mik nunakyuami niklikniit. Avataanut 2 millionik Kanguit manikalikpaktut Minguikhikvimi. Hapkoa ilauyut 90%mik nunakyuami kanguit ovalo 8%mik Kanatatami Kanguit (Ilauyut avataanut 30%mik uataanit Kanatami Kanguit). Minguikhikvikt ikayuktutlu mikiyunik ivavaktunik, maniliukpaktunik ovalo ihaviinik Niklikniit, Kanguit, Kanguuyat ovalo Kukyuit.
Hamna Minguikhikvikt ikpinagiyait amigaitut aalatkiit Tingmiat – hinaaniitut ovalo tahialunik. Tingmiat tikilikpaktut Minguikhikvimut Maymi ovalo talvaniitpaktut August ovaluniit Septembermi inuuhilaakhutik (Inuulihaktunut ukiumi) tamalikpakhutik nigiaganut nuutitivikhainut.
Anigaivyaktut hugaavaluit katitikhimayut ataanit Kanatami Hugaat tamaaliktut Pikuyakyuanganik ivalikpaktut iluani ovalo hilataanit Minguikhikviit, ilauyut Tuktut (dolphin and union population), Kaalaat ovalo kupanuat (rufa subspecies). Tamaat Minguikhikvik atukpaktut Tuklunit (beverly ahiak herd) ilauyut nunat atuinaktait ivaviit nunaat. Ikayuktutlu hanianik 6,000 Omingamait. Hapkoa tuktuit ovalo angmaumayut nunait atuktait, ikayuktut amigaitunik nigivaktainut; Amakut, Akhat, Tigiganiat ovalo Kalviit.
Amigaitut natiit talvani hinaaniilikpaktut, Minguikhikviit amigaituni tahiit, tahiuyat ovalo kuugat atulikpaktait Ikaluit. Amigaitkiyat hapkonani Ikaliviit.
Nalungitpiit?
Atauhik piniaktait ECCCkuni Inuit Nunavumut atukpaktut Inuit ukautainik atikaktunut hanatjutait ovalo munagitjutikhait mungiyauniaktut nunaat Nunavumi. Haman piniaktainut, Queen Maud Gulf Minguikhikvia (MBS) tailikpaktut ‘Ahiak’ukautainut Nunavumi (Inuinnaqtun ovalo Inuktitut), ukakhimayut unatkiyat hilait nunanganit Minguikhikviit amigaitukaktut paunganik ovalo aalat hugaat iluani Minguikhikvimi.
Minguikhikvik ilitagiyauhimayut ataanit angigutaanut Ramsar Convention, ukiumi 1982, nunakyuami aipaanut anginikhaak nunangit imauyakaktunik Nunakyuami Ikpigiyauyut. Ilauyutlu Tingmianik Minguikhikvianit nunait Ikpigiyauyut Tingmiat talvani ovalo Kanatami Hugaaligiyiit Minguikhiktunik Tingmat talvanit ovalo Ikpigiyauyut Tingmianut Nunavumi.
Ahiak MBSmi ukpigiyait hivuliuyut ubluminut nunakyuamut (Nunatiami ovalo Nunavumi) Omingamat.
Nunaat
Nunaat Ahiak MBSmi kingingitutnunaat hanianiitut 135 kilometresnik nunaat hinaanit. Uataani nunaat, uyagauyut, uyagaliat, kingiit kingiktut hanianut 300mit 600mut metres kaanganit tagiut. Nunaat angiyut pikakhutik nunaat imauyakaktunik, uyakat, kuugauyat ovalo tahiit. Kivataanit nunaat kingikhihakhimayut 60mit 90mut metres kaanganit tagiumit. Amigaitut tahiit aalatkiit nunamiitut. Angiyuk kuugak ilauyut hamani hapkoa; Tingmeak, Kuuganahuk, Kuugyuak, Armark, Simpson ovalo Kaleet Kuugait, ilauyut ikpinagiyainik kanugitjutikhait nunaat ovalo hugaat atulikpangmagit nunauyat amigaitut nunainut.
Nunaat iluani Ahiak MBSmi pihimayut ovalo naunaiyakhimayut Inunit Inuuviviniinut akhut ovalo naluyaungitut Ingilgaavut nunagaluanganik ilanga. Inuit Ikaluktutiamit, Ukhuktuumit ovalo Umingmaktok autlaanginaktait Minguikhikviit hugaakhiukhutik, tinmiakhiukhutik, manikhiukhutik, paungakhiukhutik ovalo ikalukhuikhutik, amigaitut angmagaagat tagiungit, tahiit auyainik.
Nunauyait Nunaat
Long description
Nunauyait takulaaktut naniituk Ahiak Minguikhikvia hanianit Ikaluktutiak ovalo Ukhuktuuq Nunavumi. Nunauyait takupkaiyut keeliniit minguikhikvik, ilauyut imait Minguikhikvimi ovalo ilauyut hinaanut mikhaanut nunaat. Angitjutait nunauyat kilometersnik atuktut. Ilihimayut nunauyait hanianiitut Minguikhikvimi Kanatami.
Munagitjutikhait Munagiyauyut Nunaat
Minguikhikviit, ilangit Ahiak, hanahimayut tamaat Kanatami munagiyaanganik tingmiat ikpinagiyainut. Hapkoa nunaat atuktauvaktut nigilikvianut, unahuikhigiaganik ovalo ivayunik, ilauyut ikpinagiyainik naamaktigutikhait hugaat. Itilaaktut ovalo atulaaktait amigaitut Minguikhikviit nutkaktingitut, kihimi, Tingmiat Minguikhikviit Maligaliuligutaini ilihimayut hulilaagutainik pilaitut. Minista Avatiligiyit atanguyauyuk pipkailaaluni Minguikhikvinit ilangit nutkaktihimayut.
Ahiak MBSmi munagiyauyut Kanatami Hugaaligiyiit Ikayuktiit (CWS) Avatiligiyit ovalo Hilat Aalanguktiligutineit (ECCC) ovalo Inuit Ikaluktutiami, Ukhuktuumi ovalo Umingmaktok, Nunavut, ilauyut munagikatigiigutainik angigutainut hanayaanganik ilanganut Inuit Impact and Benefit Angigutaa Kanatami Hugaaligiyiit Nunaat ovalo Tingmiat Minguikhikviit iluanik Nunavumi Nunataagutit Nunaat (IIBA). Ahiak Nunaat munagikatauyut Katimayigalaanit (Ahiak ACMC) ilihimayut ilanganut IIBAmi ovalo tunivaktut ikayugutikhainik tamamik munagitjutikhait MBSmi ilauyut, keelinikangitumik atulaagutainik uktugutikhait, kimilguugutikhait iluanik MBSmi, pulaalaaktut nunait ovalo mungiyaulutik ovalo munaitjutikaktumik Tingmianut ovalo Nunaat.
Nunavumi, Inuit, malikhugu Nunavumi Nunataagutit (NA), hugaakhiulaaktut, ilaulugit katitigutait maniit ovalo ihaangit hanatiligiyiinut, inuligiyiinut ovalo inuuviviniit piyumayainik (Ilangani 5mi NAmit). Itilaagutait Ahiak MBSmut kitkunitkiak ilauyut ataanut NA nutkaktigutikaktut; taimaimat, Inuinaungitut piniaktut atugutikhainik itigutikhainut ovaluniit havalaalutik iluanik MBSmi. Havalaagutait pilaaktut maligumik minguiktiligiyiinut maliktait MBSmi Munagitjutikhait Paknaiyautikhainit.
Tuhafaagumaguvit itilaagutait ovalo atugutikhait Ahiak MBSmi pilaaktut takulugit hamani: Environment and Climate Change Canada’s regional office in Iqaluit, Nunavut.
Kitkaniitut Kanugitjutait Ahiak Minguikhikviit
| Category | Information |
|---|---|
| Munagiyauyut Nunaat ukautait | Tingmiat Minguikhikviit |
| Pravinsiat ovaluniit Nunanga | Nunavut |
| Naniitut Nunakyuami | 67°00' N, 100°30' W |
| Angitjutait | 6,292,818 hectares ilauyut 655,334 hectares tagiut |
| Hunmat hanayauhimayut munagivikhait nunaat | Hanalutik munagivikhainik ivaviit nunaat Kanguit (pihimayut hanianik 90%mik nunakyuami ilanganut) |
| Kanga hanahimayut (Gazetted) | 1961mi |
| Nunakyuami Ilauyut Minguiktiligiyiit Nunaanik (IUCN) Munaitjutikhait Ilanganut | Hugaanik Nunaat (Ib) |
| Ilangit naunaiyautait |
|
| Kanugitjutait nunaat | Imauyakaktut ovalo imakhimayut nunaat, tahiit ovalo kuugait, paniumayut nunaat, uyakat/uyagakyuat nunait, angmaumayut imait (10%) |
| Kitkaniitut ovaluniit tuhaktakhat hugaat |
|
| Katitikhimayut hugaat ataani Hugaat Tamalaaliktut Pikuyakyuat (SARA) | |
| Tikilihaaktut Hugaat | Pikangitut |
| Aalat Hugaat | Tingmiat/Kupanuat:
|
| Munagitjutikhait ihumagiyakhait |
|
| Munagiligiyiit | Kanatami Hugaaligiyit Ikayuktiit, Ukiuktaktumi, havakatigiikhugit munagikatigiigutait Ahiak Nunaat munagikatigiiktut Katimayigalaat Ikaluktutiamit, Ukhuktuumit ovalo Umingmaktok |
| Inuit Itilaagutait ovalo Atulaagutait | Nunavumi Inuit nangminik ovalo nutkaktilaitainik nangminiigutikaktut hugaakhiugutainit tamamik nunaat, imait ovalo tagiungit iluani MBSmi, malikhugu Ilangani 5 IIBAmi ovalo maliniakatut Ilanganut s.5.7.18 Nunavumi Nunataagutit. Inuinaungitut Nunavumi, pilaaniaktut itilaalugit ovaluniit huliluni MBSmi, ilaa hikuktiukaktunik ovalo/ovaluniit Minguikhikviit Tingmiat aktuktaulaitut. |
Takuluta
Avatiligiyiit ovalo Hilat Aalanguktiligiyiit Kanatami - Ukiuktaktumi
Kanatami Hugaaligiyiit Ikayuktiit
Munagiyauyut Nunaat ovalo Munagitjutikhait
Kivataani Ukiuktaktumi Titigakviit
P.O. Box 1714
Iqaluit NU X0A 0H0
Hivatauyak: 867-975-4642
Hivatauyak Akiituk: 1-800-668-6767 (in Canada only)
Kagitauyakut: enviroinfo@ec.gc.ca
Ilauyut hapkoa
- Ahiak MBSmi Kagitauyakut Nunauyait (Nalungilutit Kagitauyakut Nunauyait ilahimayut pihimayut tuhagutikhainik nanilaaktut Minguikhikviit Tingmiat ovalo ilaungitut atuktainik nunauyait ovaluniit atiit)
- Queen Maud Gulf (Ahiak) MBSmi Munagitjutikhait Paknaiyautikhait
- Nunavumi Nunataagutit Pikuyakyuat
- Tingmiat Minguikhikviit Maligaliuligutait
- Nunakyuami Ilauyut Minguikhikviinut Hugaat (IUCN)
- Queen Maud Gulf Ikpinagutait Tingmianut Nunaat
- Queen Maud Gulf Nanihiutaa Nunaat
- Ikpinagiyait Nunaat Tingmianut Nunavumi
- Kitkaniitut Tagiumi Tingmiat
- Kitkaniitut Tingmiat Nunaat atuktainik
- Munagitjutikhait Nunaat Atugutikhait
- Nunaat Munagikatigiiktut Katimayigalaat Kanatami Hugaaligiyiit Nunainik ovalo Tingmiat Minguikhikviit Nunavumi
Page details
- Date modified: